keskiviikko 16. elokuuta 2017

Kirjaimiksi

Joskus kirjotin. Kirjotin paljon. Kirjotin siitä mitä näin ja koin. Mulla oli (kuvitteellista) kaukorakkautta, ja tahdoin vaan kertoa siitä. Nyt haluaisin kirjottaa taas. Kirjottaa ja laittaa se säveliksi. Mutta koska se on vaikeaa, tässä on jos  r a k a s t u i s i t. (Kirjotin sen vuonna 2015, mutta voisin kirjottaa sen uudestaan tänäänkin.)






































jos rakastuisit minuun nyt, r a k a s t u i s i t
            punaisiin huuliini ja kiharrettuun tukkaani
            rakastuisit hassuihin sanoihini
            ja siihen, miten en
                          
aamulla sano kenellekkään yhtään mitään.

jos rakastuisit minuun nyt, r a k a s t u i s i t
            äänettömään nauruuni illan hämärtyessä
            rakastuisit kasvinhoitotaidottomuuteen
            ja siihen, miten en
                          
osaa napsuttaa sormiani.

jos rakastuisit minuun nyt, r a k a s t u i s i t
            aitoon luonteeseeni ja luotettavuuteen
            rakastuisit tasaiseen kaunooni
            ja siihen, miten en
                          
osaa olla vastaamatta sinulle aamuneljältä.

jos rakastuisit minuun nyt, r a k a s t u i s i t
            järjestelmälliseen pikkunörttipuoleeni
            rakastuisit elokuville itkemisilleni
            ja siihen, miten en

voi vain olla hymyilemättä auringolle
                                                             ja sinulle.